![]() |
| |||||||
| Merimaailma SEA LIFE (SeaLife Helsinki Oy) 27.05.2009 kello 16.44 Saaristomeren silakoista tuli sillejä Sea Life sai kauan kaivattua täydennystä sillirenkaaseen kotimaisten kalojen näyttelyosastolle toukokuun puolivälissä. Noin 400 silakkaa matkasi erikoisvalmisteisessa kalankuljetussäiliössä Paraisilta Helsinkiin Sea Lifen akvaristien saattelemana. Silakkaprojekti toteutettiin yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun ja Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutin kanssa. Uudet kalat pääsevät näyttelyyn yleisön nähtäville noin kolmen viikon karanteenijakson jälkeen, kun ne on totutettu suolaisempaan veteen ja oikeaan ravintoon. Kun suolapitoisuutta nostetaan hitaasti ja ravintoa on riittävästi silakat muuttuvat kirjaimellisesti silleiksi niiden koko ja rasvapitoisuus alkavat kasvaa toteaa Sea Lifen intendentti Markus Dernjatin. Silakka on sillin alalaji, jonka kaupallinen nimike, joko silakka tai silli, määräytyy kalan rasvapitoisuuden mukaan. Itämeren silakat jäävät melko pienikokoisiksi alhaisen suolapitoisuuden ja ravinnon niukkuuden takia. Kotimaisten kalojen esittely on ollut meille tärkeä asia alusta asti ja olemme pyrkineet omilla sukellus- ja nuottausmatkoilla lisäämään kalalajien määrää aina mahdollisuuksien mukaan. Olemme tehneet myös runsaasti teknisiä muutoksia akvaarioiden vesijärjestelmiin tätä silmällä pitäen. Kotimaisten silakoiden keruusta on ainoastaan haaveiltu, koska käytännön toteutus on aiemmin todettu liian vaikeaksi turvallisen siirron takaamiseksi. Keväällä herätimme kuitenkin projektin uudelleen henkiin, koska jouduimme teettämään erikoissäiliön näyttelyyn saapuneita vasarahaita ja lehmärauskuja varten. Samainen säiliö soveltuu hienosti myös silakoiden siirtämiseen kertoo Markus Dernjatin Silakkaa haastavampaa akvaariokalaa on vaikea nimetä kertoo Paraisilla itsekin opiskellut iktyonomi ja Sea Lifen akvaristi Mikko Juvonen. Silakat eivät kestä minkäänlaista haavimista tai vedestä nostamista, joten ne piti uittaa pienissä erissä rysästä sankoihin ja edelleen kuljetussäiliöön. Kuljetuksen aikana säiliön lämpötila ja happipitoisuus pidettiin vakaana. Perillä Helsingissä silakat siirrettiin karanteenialtaaseen, jonka suolapitoisuus ja lämpötila olivat tarkalleen samat kuin Paraisilla kalojen keruuhetkellä. Tämän jälkeen suolapitoisuutta on nostettu hyvin hitaasti kohti Pohjanmeren suolapitoisuutta, joka on noin kuusinkertainen Saaristomereen verrattuna. Saimme silakat syömään pakastettuja Mysis-äyriäisiä jo pari päivää siirron jälkeen ja hieman myöhemmin niille alkoi maistua myös kalojen kuivaruokapelletit. Kalojen jatkuva ruokkiminen on onnistumisen edellytys: nämä yksilöt ovat juuri kuteneet, joten ne tarvitsevat tuhtia ruokaa ja lisää massaa mahdollisimman nopeasti. Tällä hetkellä syötämme niitä viisi kertaa päivässä jatkaa Mikko Juvonen. Sillirengas on Sea Lifen näyttelyn vaikuttavimpia altaita koska asiakkaat voivat kävellä altaan sisään ja katsoa ympärillä uivien parvikalojen käyttäytymistä. Altaan kalasto on alkuperäistä: ne saapuivat Skotlannista ja Saksasta Sea Lifen avajaisiin kesällä 2002. Osa kaloista on vuosien varrella poistunut luonnollisesti, mutta jäljelle jääneet saattavat hyvinkin olla maailman vanhimmat akvaariossa elävät sillit. Pian ne saavat seurakseen sukulaisensa Saaristomereltä. Lisätietoja: Markus Dernjatin, intendentti, SEA LIFE Puh. 040-589 0869, markus.dernjatin@Sea Life.fi Mikko Juvonen, akvaristi, SEA LIFE Puh. 09-56582026, mikko.juvonen@Sea Life.fi Materiaali on julkaisijan tuottamaa. | ||||||||
![]() Saaristomeren silakoista tuli sillejä: opiskelijat ja silakkanuotta 27.05.2009 Tallenna painokelpoinen kuva | ![]() Saaristomeren silakoista tuli sillejä:silakat nuotassa 27.05.2009 Tallenna painokelpoinen kuva | ![]() Saaristomeren silakoista tuli sillejä: silakkakuljetus 27.05.2009 Tallenna painokelpoinen kuva |
![]() Saaristomeren silakoista tuli sillejä: sillit 27.05.2009 Tallenna painokelpoinen kuva | ||
|